Helsingin Sanomat pohtii 1.8.2018 julkaistussa artikkelissaan voittaako tekoäly ihmisen asunnon hinnan arvioinnissa. Artikkelissa mainitaan, että asuntojen hintojen ja myyntiaikojen arviointi ovat olleet kiinteistönvälittäjien osaamisen ydintä, mutta uudet, tekoälyä hyödyntävät laskurit mahdollistavat teoriassa samaan lopputulokseen pääsyn jokaiselle asuntoaan myyvälle ilman kiinteistönvälittäjän apua.

Blok, Kiinteistömaailma ja Etuovi.com ovat tuoneet markkinoille uusia hintalaskureita, jotka pohjautuvat toteutuneisiin asuntokauppoihin tietyllä postinumeroalueella. Vaikka hintalaskureissa käytettävän datan määrä on valtava, ei asuntojen hintoja pystytä satunnaisten tekijöiden, kuten Helsingin Sanomissa esimerkkinä mainitun paikalle sattuneen ostajakunnan, vuoksi arvioimaan 100 prosentin tarkkuudella. Lienee kuitenkin ajan kysymys, koska tekoälyä hyödyntävät hintalaskurit tarkentuvat entisestään ja kiinteistönvälittäjien rooli asuntokaupoissa muuttuu.

Voitaisiinko vastaavia hintalaskureita käyttää kiinteistöarvioinnissa yksittäisiä asuntoarvioita laajemmin? Asuntokaupoista saatava data näyttää vielä toistaiseksi olevan osittain tarkempaa ja myös helpommin käsiteltävässä muodossa kuin kiinteistökaupoista saatava data. Epäilen kuitenkin, että kiinteistökaupoista kerätään lähes yhtä paljon tietoa, mutta tiedon käyttäminen ei ole järjestelmällistä, sillä kaikilla ei ole pääsyä kattavaan tietokantaan.

Markku Mäkiaho toi esille Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen 40v juhlaseminaarin kommenttipuheenvuorossaan, kuinka kiinteistönomistajat joutuvat tilaamaan arvioita tiuhaan tahtiin – eikä arvioiden tilaaminen ole halpaa. Mäkiaho huomautti lisäksi, että kiinteistöarvioijan vaihtamisesta aiheutuu lähes aina arvojen heilahtelua.

Kiinteistöjen hintalaskuri voisi tuoda ratkaisun moneen Mäkiahon mainitsemaan ongelmaan: arviointiprosessia voitaisiin yksinkertaistaa ja nopeuttaa laskurin avulla. Se voisi myös tuoda kaivattua johdonmukaisuutta ja vakautta esimerkiksi arvioitsijan vaihdon yhteyteen. Laskuri tuskin korvaisi arvioijaa täysin, mutta voisi toimia hyvänä pohjana ja työkaluna arviointiprosessissa. Se voisi jopa mahdollistaa sen, että kiinteistönomistaja tekisi itse alustavan arvion laskurin avulla, jonka arvioija vahvistaisi myöhemmin prosessin aikana. Kiinteistöarvioijan vahvistus arvolle on varmasti rahoittajien ja tilintarkastajien näkökulmasta välttämättömyys myös tulevaisuudessa.

Jää nähtäväksi kenellä – jo olemassa olevalla vai uudella osaajalla – riittää uskallusta tuoda tekoäly osaksi kiinteistöarviointia.